Suomen kenttätykistö 200 vuotta
Nivala-lehti 2.6.1994
Svean, Suomen, Götän ja Venden tykistörykmentit, joista Svean tykistöykmentti käsitti 13 tykistökomppaniaa, Suomen kymmenen, Götan ja Venden rykmentit kahdeksan komppaniaa. Suomen Tykistörykmentti oli siten toiseksi suurin.

Kuninkaallisen Suomen tykistörykmentin tykkimies 1794
Tykkien ja tykistön kehityskaari on pitkä
Mekaaniset ampuma- ja heittokoneet rakentuivat pääsääntöisesti jännitetyn puu tai köysikimpun jousi tai iskuvoimaan. Roomalaisessa sotajoukossa oli komppaniaa vastaavassa yksikössä, eli kenturiassa, yksi kevyt heittokone ja pataljoonaa vastaavan osaston, eli kohortin, varustuksessa tavallisesti raskas katapultti.
Pohjolassa tunnettiin heittimet jo 1100-luvun alussa. Virolaiset asiakirjat kertovat Tallinnan suojatorneissa olleen jo 1370-luvulla 18 erilaista heittokonetta ja 39 raskasta jousiasetta.

Kuka keksi ruudin?
Keksipä ruudin Sitten kuka tahansa, niin sen myötä alkoi tykkien nopea kehityskausi.
Suomen Tykistörykmentti ennen sotaa 1808-1809
Tykistön yleisin ammus oli edelleen takorautainen pallokuula. Haupitseilla oli myös valikoimassaan pallokranaatteja, jotka varustettiin yksinkertaisella palosuonisytyttimellä.
Ampumaetäisyydet olivat vaatimattomia noin 200 - 300 m. Keskeisellä kenttäkanuunalla, 6-naulaisella voitiin hyvissä olosuhteissa saavuttaa 1200 m:n etäisyys. Käytännöllinen tulinopeus määrittyi suuressa määrin koulutustason ja tilanteen mukaan. Harjaantuneen miehistön tuli kyetä ampua 6-naulaisella 2-3 kuulaa minuutissa.
Kenttätykistön liikekannallepano vuonna 1808
Joukko-osaston saattaminen sotavalmiuteen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Tykistöjoukon rauhanajan kokoonpano ei tarjonnut riittävää perustaa kenttäjoukkojen taistelujaotukselle. Rykmentti oli pirstottava ja aseet olivat vanhentuneet, vaikka niitä oli kyllä kirjanpidon mukaan 170 erilaista kanuunaa kenttäpattereille jaettavaksi. Harmaita hiuksia aiheutti myös vaikea hevostilanne. Kaiken lisäksi varastossa oli panoksia niukasti ja aikaa vähän.
Tykistö taistelukentillä
Kenttäarmeijan aloittaessa kesän 1808 sotatoimet tykistön organisaatio murentui jälleen ja patterit hajaantuivat eri joukkoihin. Suomessa olleen kenttätykistön kokonaisvahvuus oli 21.8.1808 972 -miestä, 620 hevosta ja 90 tykkiä.
Tykistöllisesti huomattavin tapahtuma oli Koljonvirran taistelu. Kesän 1808 suuriin ratkaiseviin taisteluihin kuului myös yhteenotto l.-2.9.l808 Kuortaneen Ruonalla ja Salmissa. Veriset yhteenotot käytiin myös syyskuun 6. päivänä Ömossassa ja syyskuun 14. päivänä Oravaisten taistelussa.
Wilhelm von Schwerin -Tykistön suuri sankari
Tykistörykmentin kohtalo Suomen sodan päätyttyä
Suomen Kuninkaallisen Tykistörykmentin perinteitä jatkaa nyt Tykistöprikaati, jonka vuosipäivä on 26.5. eli sama kuin Kuninkaallisen Suomen Tykistörykmentin perustamispäivä oli.
Edellä on lyhyesti kerrottu Suomen kenttätykistön alkuvuosikymmenistä Sen jälkeen on suomalainen tykistö osallistunut useaan Sotaan ja kunniakkaasti puolustanut isänmaatamme kovissa taisteluissa.
Lopuksi voidaan todeta, että tänä päivänä on Suomen Kenttätykistö, niin toimintavalmiudeltaan kuin teknilliseltä tasoltaankin maailman huippua.
Suomen Kenttätykistön 200 juhlatapahtuma
Kunnianosoitustapahtuman järjestely on annettu nivalalaisten tykkimiesten tehtäväksi. Tämä sopiikin hyvin, sillä Nivala muiden Kalajokilaakson pitäjien mukana oli viime sotien aikana tykistön liikekannallepano-aluetta.
Toivon, että mahdollisimman monella jokilaakson tykkimiehellä olisi mahdollisuus olla mukana edellä mainitussa kukkalaitteen laskutilaisuudessa Kalajoella.
Pohjois-Suomen Tykkimieskillan
Nivalan osaston puheenjohtaja
Kommentit