KAINUUN TYKISTÖRYKMENTIN PERINTEITÄ

Alustukseksi lue ensin Perinteiden muodostumisesta.


Jäljempänä
Perinnelipun ja sen heraldiikan selvitys
Rukajärven rintamatunnuksen selvitys
Kainuun Tykistörykmentin ja edeltäjäjoukkojen perinteitä
KaiTr:n komentajat ja esikunnan henkilöstöä
   
KAINUUN TYKISTÖRYKMENTIN PERINTEET

Kainuun Tykistörykmentti vaalii talvisodan Kainuun taistelujen ja jatkosodan 14.Divisioonan Rukajärven suunnan tykistön ja kranaatinheittimistön kunniakkaita perinteitä sekä Rukajärven suunnan tykistöjoukoista muodostetun rauhanajan patteriston perinteitä.
 
7.-8.10.1939 perusti Oulun Suojeluskuntapiiri Oulu - Haukipudas alueella kenttätykistöpatteristo I/KTR 9:n jota nimitettiin komentajansa mukaan Patteristo Tammeliiniksi.
 
Talvisotaan 1939 - 40 patteristo osallistui Suomussalmella ja Raatteen tiellä sekä pääosa edelleen Kuhmossa. Yksi patteri oli koko sodan ajan Suomussalmella.
 
Sodan päätyttyä patteristo koottiin yhteen ja siirrettiin Kajaaniin, missä siitä tuli 10. Prikaatin Patteristo. Jatkosodan syttyessä patteristosta muodostettiin I/KTR 18, joka on kummipatteristomme.
 
Kainuun suojeluskuntapiiri perusti 17. 6. 1941 Nurmeksen Jokikylässä  Kainuun reserviläisistä Kainuun Tykistörykmentin perinnepatteriston, II/KTR 18. Patteriston komentajina toimivat majuri Reino Hirva ja majuri Onni Nousiainen.

KTR 18:n kolmas patteristo oli Iisalmessa perustettu III/KTR 18. Lisäksi 14. Divisioonan Rukajärven suunnan tykistöön kuului  Rspsto 29.
 
Sodan loputtua muodostettiin 14. Divisioonan tykistöjoukojen palvelukseen jäävistä varusmiehistä  Nurmeksessa I/KTR 18.
 
I/KTR 18:sta 1.12.1944 tehtiin II/ KTR 2. Sen komentaja eversti G Lucander sai käskyn siirtää patteristo vielä samana vuonna Hyrylän varuskuntaan. Muu osa KTR 2:sta sijoitettiin Turkuun ja Draqsvikiin.
 
KTR 2 hajoitettiin 1.12.1952  ja II/KTR 2:sta tehtiin 3. Prikaatin Patteristo.
 
3.Prikaati sai nimekseen 1.1.1957 Porin Prikaati, ja niin myös patteristosta tuli Porin Prikaatin Patteristo.
 
Everstiluutnantti P Mäkisen johdolla patteristo siirtyi 23.6.1957 Hyrylästä Niinisaloon. Viimeinen Hyrylässä ollut kenttätykistöjoukko jätti entiselle kasarmialueelleen muistomerkin kaikkien siellä palvelleiden tykkimiesten kunniaksi.
 
Alistussuhde Porin Prikaatiin lakkasi 1.7.1966. Nimeksi tuli Kainuun Prikaatin Patteristo ja uudeksi sijoituspaikaksi Kajaanin Hoikankangas. Pääosa patteristosta tuli leiriltä Rovajärven ampumakentän kautta kiertäen ja patteristo oli 1.9.1966 kokonaisuudessaan uudella kasarmialueella yhdessä muun Prikaatin kanssa. Talvisodasta alkanut kierros oli päättynyt takaisin Kainuuseen kainuulaisten omaksi kenttätykistöjoukoksi.
 
Kenttätykistöjoukkojen uudelleen organisoinnissa 1.1.1990 Kainuun Prikaatin Patteriston uudeksi nimeksi tuli Kainuun Tykistörykmentti. Rykmentti säilyi edelleen Kainuun prikaatin joukkoyksikkönä sijoituspaikkanaan Kajaani.
 

 KAINUUN TYKISTÖRYKMENTIN PERINNELIPPU

 1.  Aluksi
 
 
Puolustusvoimain komentaja vahvisti 27.5.1993 perinnelipun sekä 6.5.1994 perinteet Kainuun Tykistörykmentille, Kainuun Prikaatin joukkoyksikölle.
 
Kainuun Tykistörykmentin perinnelippu on Puolustusvoimien ensimmäinen lippu, jossa on viime sotiemme (1939 - 45) rintamatunnus.
 
Lipun juhlallinen naulaaminen, vihkiminen ja luovuttaminen tapahtui 14. Divisioonan korpisoturien asevelijuhlassa Kajaanissa Kainuun Prikaatissa 11.-12.6.1994.
 
2.  Heraldinen selitys
 
Punaisessa leveän mustapaltteisessa lipussa siipipari, saatteena kaksi liekehtivää kranaattia, paltteen tangonpuoleisessa yläkulmassa 14. Divisioonan rintamatunnus, kaikki keltaisia. Lippu on varustettu 4 cm:n pituisin hopeanharmain hapsuin. Lipun koko on 95 cm x 80 cm.
 
Perinnelipun suunnittelijat ovat everstiluutnantit Ilmari Hakala ja Lauri Ovaska. Lipun on viimeistellyt graafikko Juhani Vepsäläinen.

Lipputangon kärkenä on tulta syöksevä pallokranaatti keihäänkärjen muotoisessa kehyksessä. pallokranaatti on suomenlinnasta Susisaaren raveliini Gott Samväte:n tiloista 1980 - luvulla löydetty aito tykinkuula, joka on Cronstedtin ajalta Suomen sodasta 1808-1809.
 
Kärkikuvion on suunnitellut graafikko Juhani Vepsäläinen.
 
Lipun on valmistanut Suomen käsityön ystävät ry Helsingissä ja lipputangon kärkikuvioneen Asekoulu Kokkolassa.
 
3.  Symboliikan merkitys
 
Perinnelipun heraldisina aiheina ovat kenttätykistön, Kainuun maakunnan sekä 14. Divisioonan symbolit.
 
Kenttätykistö
Lipun perusväreinä ovat kenttätykistön musta ja punainen sekä kenttätykistön yleistunnus kaksi liekehtivää pallokranaattia. Näin Kainuun Tykistörykmentti kunnioittaa Suomen kenttätykistön maineikkaita perinteitä ja vaalii aikaisempien tykkimiessukupolvien luomaa tykkimieshenkeä. Aikaisemmista sukupolvista on mainittava Kainuun Tykistö vuosina 1780 - 1790, joka osallistui Kustaa III:n sotiin vuonna 1790 sekä Kajaanin suojeluskunnan tykistö 1920 ja 1930 luvuilla.
 
Kärkikuvio
Tangon kärkikuvio, tulta syöksevä pallokranaatti, symbolisoi koko epäsuoraa tulta.
 
Kainuun maakunta
Lipussa on Kajaanin muinaisen vaapaaherrakunnan Brahean vaakunasta kaksi koristeltua kotkan siipeä, kuten on myös Kainuun Prikaatin lipussa. Näin Kainuun Tykistörykmentti kuuluu kiinteästi Kainuun Prikaatiin sekä kiinnittyy juuriltaan kotimaakuntaansa ja täten kunnioittaa Talvisodan Kainuun taistelujen, Suomussalmen, Raatteen ja Kuhmon kenttätykistön (I/KTR 9) sekä kranaatinheittimistön (    ?     ) toimintaa.
 
14. Divisioona
Lipussa on Jatkosodan aikaisen Rukajärven suunnan (1941 - 44),  kenraali Erkki Raappanan johtaman 14. Divisioonan rintamatunnus. Näin Kainuun tykistörykmentti on saanut vaalittavakseen 14. Divisioonan kenttätykistön, KTR18, Rspsto29, ja kranaatinheittimistön, KrhK/JR 31 josta tuli myöhemmin KrhK/14.D, uljaat perinteet. Rykmentin perinnepatteristona on Nurmeksen Jokikylässä Kainuun Suojelus- kuntapiirin 17.6.1941 Kainuun reserviläisistä perustama II/KTR 18.  Perustamispäivä on rykmentin perinnepäivä 17.6.
 
14. Divisioonan perinnetoimikunta hyväksyi anomuksesta Nurmeksessa 8.12.1992 rintarnatunnuksen käytön rykmentin lippuun todeten mm. seuraavaa:
"Olemme kiitollisia ja ylpeitä siitä, että Kainuun Tykistörykmentti näin haluaa osaltaan vaalia 14. Divisioonan - Rukajärven suunnan - ja erityisesti sen ansioituneen kenttätykistön kunniakkaita perinteitä.
 
Kainuun Tykistörykmentti, " Rukajärven suunnan tykistön perinteiden jatkaja ", haluaa näin arvokkaimmalla mahdollisella tavalla kunnioittaa sotiemme veteraanien taistelua itsenäisyytemme puolesta ja samalla säilyttää 14. Divisioonan rintamatunnuksen nykyisille tykkimiessukupolville velvoittavana symbolina.
 
4. Sodan jälkeinen aika
 
Rauhan ajan organisaatioon siirryttäessä muodostettiin 14. Divisioonan tykistöjoukojen palvelukseen jäävistä varusmiehistä I/KTR 18. I/KTR l8:sta muodostettiin vuonna 1944 II/KTR 2, jonka kotivaruskunnaksi osoitettiin Hyrylä. Myöhemmissä organisaatiomuutoksissa patteristosta tuli Psto/3.Prikaati. Psto/PorPr:ksi määrättynä patteristo siirrettiin vuonna 1957 Niinisaloon. Vuonna 1966 patteristo siirrettiin Kajaaniin Kainuun Prikaatin Patteristoksi. Kenttätykistön uudelleen organisoinnin yhteydessä 1.1.1990 patteristo muutettiin Kainuun Tykistörykmentiksi.
 
Kainuun Tykistörykmentin Suomussalmelta, Raatteelta, Kuhmosta alkanut ja Rukajärven suunnalla jatkunut taistelujen tie on sodan jälkeisten lukuisten muutosten jälkeen päättynyt takaisin Kainuuseen kainuulaisten omaksi kenttätykistöjoukoksi.
 
Kainuun Tykistörykmentti kouluttaa tänä päivänä suomalaisia tykki- ja heitinmiehiä, jotka ovat valtaosin kotoisin juuri samoilta alueilta, joilta olivat kotoisin suomussalmen, Raatteen ja Kuhmon sekä 14. Divisioonan tykki- ja heitinmiehet.
 
5. Lopuksi
 
Muissa tunnuksissa ja perinteissä Kainuun Tykistörykmentti noudattaa Kainuun Prikaatin yhteistä käytäntöä.
 
 
RUKAJÄRVEN RINTAMATUNNUS 
 
Rukajärven merkki on kauneimpia rintamasuuntamerkkejämme. Keskusaiheena on R-kirjain ja itään osoittava miekka kuvaamassa kenraalimajuri Erkki Raappanan johtamien korpisoturien nopeata etenemistä erämaiden halki: Raja -  Repola - Rukajärvi. Karhun käpälät ja kahleet viittaavat heimosotien aikaiseen Itä-Karjalan vaakunaan.
 
Asemasodan aikana vuoden 1941 lopulla pantiin toimeen suunnittelukilpailu, jonka palkintolautakunta koottiin 14, Divisioonan joukko-osastojen edustajista, Parhaiksi ja I palkinnolla palkittaviksi valittiin alikersantti Martti Sonkamon ja kersantti Bo Bjurströmin ehdotukset. Niitä yhdistellen luutnantti Matti Viherjuuri sommitteli merkin lopulliseen muotoon, jonka palkintolautakunta hyväksyi toteutettavaksi.
 
Rintamamerkkiä valmistettiin kahta kokoa hopeanvärisestä metallista ja kannettiin asepuvussa tai komentohihnaan kiinnitettynä. Valistusupseeri Viherjuuri valmisti merkin myös 16 cm läpimittaiseksi korkokuvaksi, jonka mallin mukaan ja ruudilla patinoituna sitä korpisoturit puhdetyönä veistivät mäntypuusta tuhansia kappaleita. Muistoksi noista kohtalon vuosista
 
 
KAINUUN TYKISTÖRYKMENTIN EDELTÄJÄJOUKKOJEN RAUHANAJAN PERINTEITÄ

Komentajat

I/KTR 18(1944), II/KTR 2 (1944 - 1952), Psto/3.Pr (1952-1956) ja Psto/PorPr (1951-1966) 
Ev    Georg Lucander    1944 - 1946
Ev    Erik Hulphers        1946 - 1952
Evl    Pentti Mäkinen     1952 - 1958
Evl    Allan Illukka         1958 - 1960
Evl    Esko Juntunen       1960 - 1961
Evl    Matti Jokelainen    1961 - 1963
Evl    Paavo Hirsso         1963 - 1964

Psto/Kaipr (1966 - 1989) 

Evl    Arto Vapaavuori    05.08.1964 - 03.12.1966
Evl    Leo Ekberg            04.12.1966 - 27.08.1968
Evl    Lauri Vilkko           28.08. l968 - 10.11.1969
Evl    Keijo Tuominen      11.11.1969 - 30.09.1972
Evl    PerttiYlätupa          01.10.1972 - 12.05.1976
Evl    Pentti Korhonen     13.05.1976 - 21.01.1977
Evl    Jaakko Lokka        22.01.1977 - 28.12.1979
Evl    Asser Lehtilä          29.12.1979 - 07.11.1980
Evl    Matti Salo              08.11.1980 - 31.08.1985        
Evl    Pentti Leikas          01.09.1985 - 21.02.1986
Maj    Into Hakala
- komentajan sijainen   22.02.1986 - 31.08.1986 
Evl    Kari Höglund         01.09.1986 - 12.05.1988
 
KaiTR/kaiPr (1990-)
 
Evl    Heikki Toimela       13.05.1988 - 29.02-1992
Evl    Lauri Ovaska         01.03.1992 - 30.04.1993
Evl    Jouko Mattila         01.05.1993 - 31.08.1996
Evl    Jukka Haaksiala    01.09.1996 -
 
Patteristoupseerit/Rykmenttiupseerit
 
Psto/KaiPr:n patteristoupseeri
 
Maj    Jorma Tilli                04.07.1966 - 05.07.1971
Maj    Juhani Lumatjärvi     05.07.4971 - 01.10.1972
Maj    Asko Koskinen        31.10.1972 - 31.08.1974
Kapt    Pekka Lenkkeri      06.10.1975 - 27.05.1976
Maj    Jaakko Lindell          27.05.1976 - 31.01.1980
Maj    Matti Salo                 21.01.1980 - 07.11.1980
Maj    Into Hakala              02.03.1981 - 31.07.1987
- komentajan sijainen    22.02.1986 - 31.08.1986
Maj    Heikki Toimela      01.12.1987 - 12.06.1988  Evl    Heikki Toimela       13.05.1988 - 29.02-1992
 
KaiTR:n rykmenttiupseerit
 
Maj    Mikko Ylisiurua       19.07.1988 - 30.06.1990
Maj    Juhani Harviainen     01.07.1990 - 30.04.1994
Maj    Matti Soini               01.05.1994 -

Esikuntavääpelit/Toimistoupseerit (vuodesta 1975 alkaen)
 
Psto/KaiPr:n esikuntavääpelit --- toimistoupseerit
 
Sotmest    Toivo Olanen        01.07.1966 - 14.08.1967
Kapt    Voitto Markkanen    15.08.1967 - 23.01.1976
Ylik    Heikki Palm                24.01.1975 - 15.06.1976
-----
Kapt    Voitto Markkanen    19.06.1975 - 31.06.1977
Sotmest    Pentti Niemi         01.06.1977 - 31.10.1983
Kapt    Jaakko Rytty            01.11.1983 - 31.01.1989
 
KaiTR:n toimistoupseerit
 
Kapt    Tuomo Teeriaho      01.02.1989 - 31.01.1991
Ylil    Erkki Malinen             01.02.1991 - 31.08.1993
Kapt    Kari Kinnunen         01.00.1993 - 31.08.1995
Ylil    Markku Kauppinen    01.09,1995 -
Ltn    Jari Kokko

Kainuun Prikaatin Patteristossa ja Kainuun Tykistörykmentissä palvelleita lötyy rykmentin perinnetiloissa säilytettävissä kelotauluissa.